Onnellinen

Otsikon sana kuvastaa hyvin mun tänhetkistä tunnetilaa. Henkilökohtaisella puolella olen saanut nyt työasiat sellaiseen tilaan, jossa nautin itse työnteosta, ja saan myös nykyään enemmän aikaan myös vapaa-ajalla. Muutamia vastoinkäymisiä toki elämään mahtuu, mutta tällä hetkellä tuntuu, että asiat on aika hyvällä mallilla, eikä tätä tilannetta herkästi saa horjutettua.

Ykäkin on ollut viimeiset kolme viikkoa aivan huippu! Pari kertaa ollaan nyt keretty valmentautumaan, ja huomaan kyllä selkeän eron hevosessa. Nykyään oikeasti keskityn (lähes ;) jokaisella ratsastuksella siihen, että saan hevosen kahden ohjan ja kahden pohkeen väliin, niin että joka puolella mulla on hevosta yhtä paljon. Eilen olikin mukava huomata, kuinka myös estepuolelle nämä samat asiat on kulkeutuneet, sillä hypättiin ensimmäistä kertaa varmaan puoleen vuoteen! Koko ratsastuksen ajan en oikein voinut muuta kuin hymyillä, niin hauskaa meillä oli, se ehkä välittyy myös kuvista :)
Tehtiin ihan yksinkertaista 17 m suhteutettua, jota tulin alkuun neljällä ja loppuun kolmella askeleella. Kaikki avut meni perille, yhtäkään kieltoa ei tullut ja vain kaksi kertaa otettiin puomi, kun en itse muistanut ratsastaa eteenpäin. Virheet saatiin korjattua, ja homma tuntui niin helpolta, ettei sitä tiedä, jos vaikka sattuisi johonkin kisoihin kesällä eksymään.

Vielä jos itse saisin ton käden noissa hypyissä sinne minne kuuluu, näyttäisi vähän paremmalta, mutta Y nyt ei ole moksiskaan siitä, että mä tuolla sählään jotain ihan omiani, "pidä vaan kiinni, mä hoidan!"

Kuvista kiitos Roosa Autiolle! Videoita tulee myös, kunhan saan jostain oikeanlaisten piuhan tuohon vanhempaan kameraan :)

alkuraveja

verkkalaukkaa

ensimmäinen hyppy puoleen vuoteen!

ratsastajaa kauhistuttaa, poni on ihan menossa!

tästä välittyy hyvin koko eileisen ratsastuksen fiilis

Loppuravit, tyytyväinen kuski ja tyytyväinen hevonen

Tarhaan takaisin päästettään Ykän ensimmäinen prioritettii oli päästä piehtaroimaan. Aikaisemmin epätasaisessa tarhassa se ei oikein mahtunut tätä tekemään, ja sillä oli kokoajan pieniä nirhaumia jossain päin jalkoja, nyt nekin ovat tipotiessään. Vielä jos saisi sille tarhakaverin, olisi sen hevoselämä täydellistä :)

Mun kaikkeni <3

Ensimmäinen valmennus ikuisuuteen...

... ja kyllä teki hyvää! Sain taas uusia näkökulmia ratsastamiseen, ja neuvot on toimineet nyt pari päivää myös yksin ratsastaessa. Tehtiin oikeastaan vain käyntiä ja ravia, tänään otin vasta laukat harjoituksiin mukaan. Haettiin mahdollisimman pitkää kaulaa alas, sekä aktiivisia takajalkoja. Ykällä on luonnostaan aika kova ryhti edestä, ja se jää helposti todella lyhyeksi selkä alhaalla.
Tehtiin siis ihan taivutuksen vaihtoa puolelta toiselle, tavoitteena saada myös suoristusvaihe pysymään alhaalla. Alkuun tehtiin näitä ihan pysähdyksestä, ja pikkuhiljaa jatkettiin ihan käynnissä. Oikealle Ykä on ollut aina huonompi, ja on sinne vielä todella vahva, mutta sitkeästi kun irrottelee ja taivuttaa, se kyllä tulee sieltä.
Muutamien pohkeenväistöjen ja takaosan siirtelyn jälkeen poni vain napsahti ja kas - mulla oli kevyt hevonen edestä, joka kulki selkä ylhäällä ja niska alhaalla. Ero oli ihan mieletön, ja kyllä ratsastajaa hymyilytti paljon! Harmittaa, ettei mulla ollut kuvaajaa mukana, ero oli niin iso.

joulukuun fiilistelyä, tästä siis kaulaa reippaaaaasti alaspäin haettiin

Tänään otin sitten tosiaan laukan harjoitukseen mukaan. Alkuun ihan vain käynnissä hain rentoa kaulaa ja pienillä raipankosketuksilla takajalkoja hieman aktiivisemmiksi. Siirsin raviin vasta, kun käynti alkoi sujua, ja laukatkin vasta ravin jälkeen. Ja jälleen, laukka pyöri aivan eri tavalla, hevoselle tuli säkään ainakin 20 senttiä lisää, oikein tunsin, kuinka ne takakoivet työnsi laukkaa eteenpäin.

Loppupäivä menikin sitten Helsinki Horse Fairissa, pari viimeistä tuntia pyörittiin valmentajan kanssa, mutta tällä kertaa mukaan ei tarttunut kuin yksi kouluhuopa, musta Eskadron. Meillä on niin isot siivet ja pitkät paneelit, ettei muut huovat meinaa riittää.

Muutto suoritettu ja peltokuvia!

Huh, muutto on nyt takana ja hevonen on viihtynyt pari ensimmäistä päivää hyvin. Talliin sisälle muuttaminenkaan ei tuottanut mitään hankaluuksia, vaan heti kun päästiin karsinaan, herra alkoi etsimään heinänkorsia, niin kuin olisi aina tuolla asunutkin. Tuntuu helpommalta jättää se tuonne ilman omaa valvontaa, kun se ottaa muuttamisen aina näin rennosti.
Tietty kuljetus ei mennyt ihan nappiin, lastaus meni kyllä todella hyvin, mutta ilmeisesti Yksy ei saanut leviteltyä jalkoja tarpeeksi, ja yhdessä liikenneympyrässä tuntui, kuin hevonen yrittäisi nostaa myös auton perän ilmaan. Tuloksena pitkä pintanaarmu toiseen takaseen, joten ei muuta kuin puhdistus ja paketti koipeen.

Eilen kiipesin kuitenkin selkään, sillä ontumista tai mitään muita komplikaatioita ei ollut havaittavissa. Käytiin tosiaan pellolla vähän humppaamassa, meidän vuokraaja tuli kanssa katsomaan paikat, joten saatiin vähän todistusaineistoa rallittelusta. Varmuuden vuoksi pistin kuitenkin turvanarut, jos meno yltyy ihan villiksi. Parit lähdöt Y yritti tehdä, mutta pääasiallisesti käytös oli hyvinkin kiitettävää. Lopuksi käytiin myös kentällä loppuverkkaamassa. Oli ihanaa ratsastaa auratulla kentällä, vaikka tuollakin säät on koetelleet pohjia, mutta kaikki askellajit onnistuu, kunhan pitää maltin mielessä.

Huominen hieman jännittää, sillä meillä on valmennus! Ekaa kertaa, ööh, ikuisuuteen? Nyt olisin tarkoitus alkaa tsempata valmentautumisen kanssa, jos rahatilanne vaan antaa yhtään periksi :)