LÄMPÖÄ ja jännitystä!

Voi, jos nää kelit ei koskaan loppuisi! Kahdessa päivässä mulla töissä oli nolla takitettavaa hevosta, Ykältä jäi myös loimitus enää sadekeleille ja hokit uskalsi vihdoin ruuvata pois :) Tätä kautta saatiin meille tarhakaveri, samanikäinen ruuna, joka onkin vähän Y:n kaksoisolento. Pojat tulevat todella hyvin toimeen, leikkivät, syövät ja lepäilevät yhdessä.

Huomenna onkin sitten tositoimien aika, sillä pitkän odotuksen jälkeen sain vahvistuksen meidän Ville Vaurion valmennukseen pääsylle! Mennään siis huomenna tiukan silmän alle, ja toivottavasti saisin hyviä neuvoja mm. siihen, miten Ykän saisi vielä nopeammaksi jalalle, sekä omaan ratsastukseen paranneltavaa.

Hyppäämiseen ollaan saatu hyvin myös rutiinia, annan kuvien puhua enemmän puolestaan, mutta kivaa meillä on. Hyppääminen on meille vain hauskaa vaihtelua, jossa virheet on sallittuja ja verenmaku jätetään muiden suihin.

Tuli vähän tynkä postaus, mutta Villen valmennuksesta tulee vähän kattavampi setti.

PONI!

ei ohjan ja pohkeen välissä = kiemuraa ja kielto

seuraavalla päästiinkin jo yli

Onnellinen

Otsikon sana kuvastaa hyvin mun tänhetkistä tunnetilaa. Henkilökohtaisella puolella olen saanut nyt työasiat sellaiseen tilaan, jossa nautin itse työnteosta, ja saan myös nykyään enemmän aikaan myös vapaa-ajalla. Muutamia vastoinkäymisiä toki elämään mahtuu, mutta tällä hetkellä tuntuu, että asiat on aika hyvällä mallilla, eikä tätä tilannetta herkästi saa horjutettua.

Ykäkin on ollut viimeiset kolme viikkoa aivan huippu! Pari kertaa ollaan nyt keretty valmentautumaan, ja huomaan kyllä selkeän eron hevosessa. Nykyään oikeasti keskityn (lähes ;) jokaisella ratsastuksella siihen, että saan hevosen kahden ohjan ja kahden pohkeen väliin, niin että joka puolella mulla on hevosta yhtä paljon. Eilen olikin mukava huomata, kuinka myös estepuolelle nämä samat asiat on kulkeutuneet, sillä hypättiin ensimmäistä kertaa varmaan puoleen vuoteen! Koko ratsastuksen ajan en oikein voinut muuta kuin hymyillä, niin hauskaa meillä oli, se ehkä välittyy myös kuvista :)
Tehtiin ihan yksinkertaista 17 m suhteutettua, jota tulin alkuun neljällä ja loppuun kolmella askeleella. Kaikki avut meni perille, yhtäkään kieltoa ei tullut ja vain kaksi kertaa otettiin puomi, kun en itse muistanut ratsastaa eteenpäin. Virheet saatiin korjattua, ja homma tuntui niin helpolta, ettei sitä tiedä, jos vaikka sattuisi johonkin kisoihin kesällä eksymään.

Vielä jos itse saisin ton käden noissa hypyissä sinne minne kuuluu, näyttäisi vähän paremmalta, mutta Y nyt ei ole moksiskaan siitä, että mä tuolla sählään jotain ihan omiani, "pidä vaan kiinni, mä hoidan!"

Kuvista kiitos Roosa Autiolle! Videoita tulee myös, kunhan saan jostain oikeanlaisten piuhan tuohon vanhempaan kameraan :)

alkuraveja

verkkalaukkaa

ensimmäinen hyppy puoleen vuoteen!

ratsastajaa kauhistuttaa, poni on ihan menossa!

tästä välittyy hyvin koko eileisen ratsastuksen fiilis

Loppuravit, tyytyväinen kuski ja tyytyväinen hevonen

Tarhaan takaisin päästettään Ykän ensimmäinen prioritettii oli päästä piehtaroimaan. Aikaisemmin epätasaisessa tarhassa se ei oikein mahtunut tätä tekemään, ja sillä oli kokoajan pieniä nirhaumia jossain päin jalkoja, nyt nekin ovat tipotiessään. Vielä jos saisi sille tarhakaverin, olisi sen hevoselämä täydellistä :)

Mun kaikkeni <3