Jokainen hevosihminen, varsinkin omistajat, rakastat hevosiaan ja niiden kanssa touhuamista, ratsastamista ja sitä rataa. Mutten varmasti ole ainoa, jolla joskus menee kuppi nurin ja rakasta ystävää on välillä pakkopullaa käydä liikuttamassa. Hevosenomistaminen on kuitenkin laji, joka vaatii meiltä ihmisiltä järjettömän paljon vastuuta, tuottaa stressiä ja oma kotisohva tuntuu niin paljon paremmalta paikalta kuin istua kylmässä satulassa köpötellen, koska kenttä ei ole ratsastuskuntoinen ikuisuuteen. Ei, en tarkoita siis, että en tykkäisi tästä ja tekisi tätä kaikella sydämellä, tai jättäisi menetämättä tallille, heti kun ei huvita. Enkä oikeastaan haluaisi tässä edes selitellä, en vaan saa fiksusti sanottua mitä nyt tässä tarkoitan. Ehkä te ymmärrätte rivien välistä.
Voitte vain arvata, millainen hinku mulla on tällä hetkellä hevosen selkään. Ihan jo muutaman päivän hengähdystauko, vähän omaa aikaa saa kummalla tavalla rattaat taas pyörimään ja homman maistumaan. Mulle aina etusijalla on hevoseni hyvinvointi, ja olen varma, että nyt parin päivän aikana se on ollut huomattavasti onnellisempi, kuin jos olisin mennyt sormet ja varpaat palellen, valmiiksi jo kyrsiintyneenä köpöttelemään kykenemättä sen suuremmin ajattelemaan mitään rakentavaa, tai viettämään aikaa Yksyn kanssa.
 |
| uusin otos, kirpparilöytönä Equilinen vanhemman mallin kouluhuopa, tylsää kun väri näyttä nyt himmeältä kuin mitä oikeesti on. Huomenna kenties käyttöön ;) |
