Kuvapostaus koulutreenistä huhtikuulta

Tässä vähän kuvapainotteista postausta, nämä on otettu viime kuun lopulla, Roosa (mun ihana hovikuvaaja!) tuli ottamaan parit otokset meidän kankireeneistä, sää oli vähän hankala valotuksen suhteen, mutta näistä välittyy tunnelmia :) Enjoy!

Yritettiin lisäyksiä, mikä tää käsi on?

Ville Vaurion valmennus 6.5

Noniin, oltiin siis toissapäivänä Villen valmennuksessa Hongisojan Kilpatallilla. Päivä ei todellakaan alkanut niin kuin kuului, sillä Ykä päätti, ettei hän halua kotipihasta poistua, ja melkein tunnin verran sitä lastattiin. Sain onneksi vaihdettua tutun kanssa valmennusten paikkaa, ja kiire loppui siihen :) Lopuksi hain raipan avuksi, eikä sitä tarvinnut kuin näyttää ponille, niin se tyynesti käveli sisälle traileriin. Vertailuna, kun lähdettiin takaisin kotiin, lastaus kesti kaksi minuuttia.

No, paikalle päästiin ja pikaisen suihkutuksen jälkeen hevoselle kamat selkään ja kävelemään. Edellisen tunnin päätyttyä Ville kyselikin vähän ketä me ollaan. Meidän nykyinen kotitalli on Villelle tuttu, mutta ei enää kerkeä siellä käymään kiireidensä takia. Hän pyysi meitä ottamaan alkuun laukkaa molempiin suuntiin, jotta saisi vähän kuvaa meistä. Ravi jätettiin suosiolla myöhemmäksi, Villen kysyttyä, millaiset askellajit Y:llä on.
Laukan aikana Ville kommentoikin, että ponin rakenne on jo hieman huono, takakorkea ja notkoselkäinen, joten haluaisimme sen selkään joustoa, jota haettiin hakemalla niskaa alemmas, jotta selällä olisi tilaa nousta ja sitä kautta muuttua kimmoisammaksi.
Tehtiin ihan siis perusasioita, asetusta ja taivutusta sisälle ja ulos, paljon taputtamista sisäohjalla, jotta poni sitä kautta saatiin paremmin ulko-ohjan tuelle. Samalla jalalla tuli muistuttaa poljennasta, mutta karkuun ei saanut juosta. Ykä olikin jo alussa ihan superhyvä, se jäi odottamaan, mutta oli normaalia terävämpi ja pohkee edessä.

Jouduin myös tunnin aikana istumaan alas! Tehtiin samaa harjoitetta harjoitusravissa, mielikuvana niska alas ja asetus ulospäin, josta hitaasti suoristus ja sisälle. Aina, kun tuntui, että Ykän niska jää sinne alas, piti mun ratsastaa aavistus ravia eteenpäin. Ja kyllä oli helppoa, tai ainakin helpompaa!
Vasemmalle homma rullasi hyvin, mutta oikealle (meidän huonompaan suuntaan) jouduttiin tekemään pikkasen enemmän töitä, mutta kyllä se sieltä tuli.

Kehuja tosiaan saatiin ihan ratsukkona, Ville päivitteli hevosen hyvää kuntoa, eikä yhtään ihmetellyt, että Y pystyy suoriutumaan vaativan asioista. Kuulemma tullaan vielä tekemään vaikeitakin juttuja, kunhan saadaan perustekeminen Villen vaatimusten tasolle. Siihen ei kuulemma kauaa mene, sillä olin nopea oppimaan ja hyvä noudattamaan ohjeita: jos pyydettiin asetusta, asetin tai ratsastamaan eteen, ratsastin eteen. Noottia saatiin ravissa takakenosta ja valuvista ohjista, mutta kaikki aikanaan. Muutakin kuulemma löytyi, mutta Villen sanoin, "jos luettelen sulle kaikki virheet mitä haluaisin korjata, kun pääsisin listan loppuun, oisin jo unohtanut ne ensimmäiset asiat."

Odotan kyllä innolla seuraavaa kertaa, saappaat pitäisi vain pistää Villen mukaan vaihtoon.. :D

Mulla on maailman oudoin ja hienoin hevonen!

Päivään mahtui paljon tapahtumia, lastausongelmaa, pikaruokaa, hikeä ja onnistumisia. Villen mielestä me ollaan kehityskelpoinen ratsukko, osaan ottaa ohjeita vastaan ja noudattaa niitä, ja kehityttiin kuulemma jo puolessa tunnissa sen ansiosta paljon :) Nyt nukkumaan, huomenna syvällisempää tekstiä, valitettavasti ilman sen suurempaa materiaalia, koska kamerasta oli muisti täynnä :( yksi 15 sekunnin pätkä sentäs löytyy!

LÄMPÖÄ ja jännitystä!

Voi, jos nää kelit ei koskaan loppuisi! Kahdessa päivässä mulla töissä oli nolla takitettavaa hevosta, Ykältä jäi myös loimitus enää sadekeleille ja hokit uskalsi vihdoin ruuvata pois :) Tätä kautta saatiin meille tarhakaveri, samanikäinen ruuna, joka onkin vähän Y:n kaksoisolento. Pojat tulevat todella hyvin toimeen, leikkivät, syövät ja lepäilevät yhdessä.

Huomenna onkin sitten tositoimien aika, sillä pitkän odotuksen jälkeen sain vahvistuksen meidän Ville Vaurion valmennukseen pääsylle! Mennään siis huomenna tiukan silmän alle, ja toivottavasti saisin hyviä neuvoja mm. siihen, miten Ykän saisi vielä nopeammaksi jalalle, sekä omaan ratsastukseen paranneltavaa.

Hyppäämiseen ollaan saatu hyvin myös rutiinia, annan kuvien puhua enemmän puolestaan, mutta kivaa meillä on. Hyppääminen on meille vain hauskaa vaihtelua, jossa virheet on sallittuja ja verenmaku jätetään muiden suihin.

Tuli vähän tynkä postaus, mutta Villen valmennuksesta tulee vähän kattavampi setti.

PONI!

ei ohjan ja pohkeen välissä = kiemuraa ja kielto

seuraavalla päästiinkin jo yli